Arvostelu: Tom Patiere´s Personal Protection Handbook (Tom Patire)

Tom Patire´s Personal Protection Handbook

Kirjoittaja: Tom Patire

Kustantaja: Three rivers press, 2003

Sivumäärä: 244, sivukoko: 23,5 x 15,5 cm

Taustatietoja kirjoittajasta:

Tom Patirella on yli 20 vuoden kokemus erilaisista henkilösuojaustehtävistä, ja hän on kouluttanut henkilösuojaukseen liittyviä asioita viranomaisille. Patire on myös perustanut ympäri Yhdysvaltoja tavallisille kansalaisille arkiturvallisuutta opettavien koulutuskeskusten ketjun.

Kirjan esittely:

Kirjan alussa Patire esittelee kolme yleisintä syytä, joiden takia päivä menee pieleen: ”paha vieras”, ”paha mies” ja ”paha päivä”. Suurin osa vaara- ja väkivaltatilanteista sopii jonkin edellisistä otsikoista alle, ja jokainen edellyttää omanlaistaan toimintaa ja ennakkovarautumista. Tuttavien tekemät rikokset, esimerkiksi parisuhdeväkivalta, liittyy paha vieras -kategoriaan, paha mies voi olla esimerkiksi katuryöstäjä, ja paha päivä voi olla esimerkiksi terroristihyökkäys tai jokin muu tilanne, jonka ennaltaestäminen voi olla hyvin vaikeaa.

Ensimmäisessä varsinaisessa luvussa Patire neuvoo, miten voi välttää tekemästä itsestään hyvää kohdetta, ja täten välttää pahan vieraan tai pahan miehen uhriksi joutumisen. Asiaa käsitellään ensin yleisellä tasolla, ja sen jälkeen yleisimpien uhriryhmien – naisten, lasten ja vanhusten – näkökulmasta.

Seuraavassa luvussa käsitellään kodin turvallisuuden lisäämistä. Luvun alussa käsitellään kodin murtosuojauksen parantamista, minkä jälkeen neuvotaan miten omaa käyttäytymistä muuttamalla voi tehdä murtomiesten työn vaikeammaksi. Luvussa puhutaan myös kodin paloturvallisuudesta sekä tietoturvallisuudesta.

Kolmas luku on kirjan pisin, ja se käsittelee turvallisuutta erilaisissa tilanteissa kodin ulkopuolella. Luvun painopiste on perheen suojeleminen, ja perheen toimiminen yksissä tuumin tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Patire jakaa vanhemmat turvamiehen ja suojamiehen rooleihin; turvamies tarkkailee ympäristöä ja torjuu tarvittaessa perhettä uhkaavan hyökkäyksen tai muun vaaratekijän kun suojamies keskittyy lasten turvassa pitämiseen ja tarvittaessa antaa näille myös henkistä turvaa pelottavassa tilanteessa. Vaikka toimintamalli tuntuu suoraan henkilösuojausmaailmasta tempaistulta (mitä se ilmeisesti onkin), se on looginen ja soveltuu myös arkikäyttöön. Luvussa käsitellään myös eri aistien käyttämistä uhkaavien tilanteiden tunnistamiseen. Patire antaa hyviä käytännön neuvoja, joiden käyttäminen ei vaadi mitään erityistä harjoittelua tai koulutusta. Luvussa käsitellään lisäksi joitakin yksittäisiä tilanteita, kuten autolla matkustamista ja ulkomaanmatkailua.

Neljännessä luvussa keskitytään lasten turvallisuuteen. Luvun alussa Patire toteaa että lapset loukkaantuvat paljon useammin onnettomuuksien kuin väkivallan seurauksena.

ja luvun alkupuoli keskittyykin onnettomuuksien estämiseen. Luvun lopussa käsitellään pedofiileja ja internetin vaaroja. Vanhemmille annetaan myös neuvoja siitä, miten auttaa viranomaisia etsinnöissä, mikäli lapsi esimerkiksi eksyy tai kaapataan.

Seuraava luku käsittelee väkivaltatilanteita ylesellä tasolla; luvussa puhutaan mm. Non-verbaalista viestinnästä ja mielikuvaharjoittelusta sekä esitellään tyypillisiä väkivaltaa käyttäviä ihmistyyppejä ja annetaan toimintaohjeita kunkin ihmistyypin kohtaamisen varalle.

Kirjan viimeinen luku keskittyy varsinaisiin itsepuolustustekniikoihin. Kirjassa esitellään muutama itsepuolustustekniikka, jotka kattavat useimmat tyypilliset itsepuolustustilanteet. Ne on valittu oppimisen ja muistissa sälyttämisen helppouden perusteella, minkä lisäksi huomiota on kiinntetty siihen että tekniikoiden suorittamiselle ei ole henkilstä kynnystä, jonka ylittäminen voi olla hankalaa erityisesti itsepuolustusta harrastamattomalle. Tämä on ajatuksena hyvä, mutta valitut tekniikat vaikuttavat sellaisilta, että ne eivät välttämättä toimisi esimerkiksi raivon vallassa olevaa henkilöä vastaan. Luvussa käydään läpi myös mm. erilaisia itsepuolustusvälineitä ja käsitellään niiden hyviä ja huonoja puolia.

Kokonaisarvio kirjasta:

Patiren kirja ei keskity mihinkään tiettyyn uhkatyyppiin, vaan se pyrkii käsittelemään henkilökohtaista turvallisuutta mahdollisimman kattavasti. Se painottaakin tässä Kirjastossa käsitettlyistä kirjoista eniten arkiturvallisuutta. Näin ollen kirjan opeista on todennäköisimmin lukijalleen hyötyä: kuka tahansa voi hyötyä neuvoista, miten lasten kanssa kannattaa kulkea liukuportaissa onnettomuusriskin minimoimiseksi.

Kirja on sujuvasti kirjoitettu ja teksti on täynnä tarinoita tosielämästä. Varsinaista tekstiä on kuitenkin yllättävän vähän, ja suuri osa tiedoista esitetään erilaisten muistilistojen ja faktalaatikoiden muodossa. Tämä on toisaalta hyväkin asia, sillä tällä tavalla johonkin tiettyyn asiaan liittyvät ohjeet on helppo löytää tiivistetyssä muodossa. Usein faktalaatikoiden sijoittelu on kuitenkin hieman outo, sillä jotain asiaa koskeva faktalaatikko voi olla sijoitettuna jotain toista asiaa käsittelevän tekstin keskelle.

Patiren antamat neuvot vaikuttavat suurimmaksi osaksi järkeviltä ja toimivilta, tosin joissakin kohdissa turvallisuusajattelu menee hieman liian pitkälle.

(Arvostelu on julkaistu alun perin Kontrollin numerossa 2/2009).