Arvostelu: Strong on Defense (Sanford Strong)

Strong on defense

Kirjoittaja: Sanford Strong

Kustantaja: Pocket Books, 1996

Sivumäärä: 246, sivukoko: 24,5 x 16 cm

Taustatietoja kirjoittajasta:

Sanford Strong on eläkkeellä oleva poliisi, joka pitää rikostorjuntaseminaareja yksityisille ihmisille ja yrityksille Yhdysvalloissa ja ulkomailla.

Kirjan esittely:

Strong on Defense ottaa rikostorjuntaan erilaisen näkökulman kuin muut tässä Kirjastossa käsitellyt teokset: rikosten ennaltaehkäisemisen ja välttämisen sijasta näkökulma on tilanteessa, jossa edellä mainitut keinot eivät ole toimineet.

Kirja koostuu kuudesta osasta, joista ensimmäisessä esitellään ongelma ja käsitellään joitakin yleisiä ratkaisumalleja kuten itsepuolustusharjoittelua oman turvallisuuden lisäämiseksi. Toisin kuin Marc MacYoung edellisellä filmillä, Strong korostaa katuväkivallan satunnaisuutta ja antaa ymmärtää, että omalla toiminnalla ei voida estää väkivallan uhriksi joutumista. Luvussa todetaan, että ainoa tehokas keino väkivaltatilanteen kohdatessa on oikeanlaisen asenteen kehittäminen. Tämä onkin kirjan kantava teema.

Toisessa luvussa puhutaan pelon voittamisesta. Lukijaa neuvotaan harjoittelemaan tilanteita mielikuvaharjoittelun avulla. Lisäksi oman loukkaantumisen hyväksyminen ennakolta auttaa toimimaan tilanteessa; koska omaa loukkaantumista osataan odottaa ennakolta, se ei aiheuta lamaantumista sillä tilanne on harjoiteltu ennakolta mielikuvaharjoitteluna.

Kirjan kolmas luku on mielestäni kirjan tärkein, sillä siinä neuvotaan käytännön tasolla oikean asenteen luomista. Strong listaa myös neljä nyrkkisääntöä väkivaltatilanteen kohtaamisessa: reagoi välittömästi, pistä hanttiin, älä missään tilanteessa suostu siirtymään rikollisen valitsemaan paikkaan, älä ikinä luovuta.

Neljännessä luvussa Strong esittelee joitakin yksilöityjä tilanteita joissa on mahdollista joutua hyökkäyksen kohteeksi. Jokainen tilanne käsitellään erikseen ja lukijalle kerrotaan oikea toimintatapa kyseisessä tilanteessa.

Viides luku käsittelee perheisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Strong kertoo mm. miten kirjan oppeja voidaan opettaa lapsille, lisäksi lukijalle esitellään keinoja joiden avulla perhe voi toimia yksissä tuumin väkivaltaa vastaan puolustautuessaan. Strong myös esittelee saman tapaisen mallin jossa vanhemmat jakavat roolit lasten suojelemiseksi, jonka kaltaista Tom Patire esittelee omassa kirjassaan.

Kirjan viimeisessä luvussa Strong esittelee omia näkemyksiään siitä, miten väkivaltaa voitaisiin karsia yhteiskunnasta. Strongin näkemykset ovat mielenkiintoisia ja hyvin perusteltuja, mutta lukijalle niistä ei ole hyötyä, sillä niiden toteuttaminen vaatisi suuria yhteiskunnallisia muutoksia, joihin yksittäisellä lukijalla ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa.

Kokonaisarvio kirjasta:

Kirja on varsin hyvin kirjoitettu, ja sitä lukee mielellään. Teksti on täynnä kertomuksia tosielämässä sattuneista tilanteista, joita Strong vielä analysoi. Tällä tavalla lukijalle havainnollistetaan, mitä tilanteessa tehtiin oikein ja mikä meni väärin.

Strongin esittämät toimintaohjeet ja –periaatteet ovat pääsääntöisesti järkevän tuntuisia ja riittävän yksinkertaisia jotta ne voi muistaa myös stressitilanteessa – erityisesti mikäli tilanteiden kohtaamista on harjoiteltu mielikuvaharjoitteluna, kuten Strong kirjassa neuvoo.

(Arvostelu on julkastu alun perin Kontrollin numerossa 2/2009).