Harjoittelu
Kirjoitussarjassa ollaan viimeinkin päästy viimeiseen osaan, joka käsittelee OC:n käytön harjoittelua, ja laajemminkin itsepuolustustilanteiden harjoittelua. Tämäkin aihe on niin laaja, että en edes pyri käsittelemään sitä tässä kattavasti, vaan lähinnä antamaan ideoita.
Sumuttimen käytön harjoittelu
Sumuttimen teknistä käyttämistä on syytä harjoitella, erityisesti mikäli kaasusumutin on välineenä tuntematon. Harjoittelua varten on olemassa erillisiä harjoitussumuttimia, jotka maksavat murto-osan kovan sumuttimen hinnasta, ja joiden hankkiminen ei vaadi lupaa joten harjoitussumuttimia voi hankkia useampia vaikka kaasusumutinlupa oikeuttaisi vain yhden kovan sumuttimen hallussapitoon.
Vaikka oikea kaasusumutin maksaa muutamia kymppejä, kannattaa silti harkita yhden kovan sumuttimen uhraamista välineen testaamiseen. Uuden sumuttimen saa ostettua samalla kaasusumutinluvalla, joten erillistä lupaprosessia ei tarvita uuden sumuttimen hankkimiseksi. Kovaa sumutinta ei voi käyttää varsinaiseen harjoitteluun, ja testipaikka pitää valita siten että kukaan ei joudu aineelle alttiiksi. Sumutinta testattaessa kannattaa kokeilla ainakin välineen tehokas kantama, etäisyyden vaikutus OC:n lentorataan, sumutuskuvion leviäminen eri etäisyyksllle, montako puolen sekunnin tai sekunnin pursketta purkista lähtee, varoittaako sumutin jollakin tavalla siitä että aine on loppumassa, ja vaikuttaako purkin tyhtentyminen välineen kantomatkaan. Testaaminen tulee dokumentoida kuvaamalla esimerkiksi puhelimella mieluiten sivulta käsin sopivaa taustaa vasten, jolloin esimerkiksi sumutuskuvion leviäminen matkan kasvaessa on helppo havainnoida. Kaikkia testattavia asioita ei luultavasti pysty havainnoimaan testin aikana, ja toisaalta havainnot saattavat vääristyä mielessä. Kunnolla videoitu testitapahtuma mahdollistaa testiin palaamisen myöhemmin, ja sumuttimen ominaisuuksien tarkemman mittaamisen kaikessa rauhassa.
Harjoitussumutinta hankittaessa kannattaa varmistua siitä, että harjoitussumutin vastaa mahdollisimman tarkasti omaa kovaa sumutinta - vähintään jos kova sumutin on kartio, myös harjoitussumuttimen tulisi olla kartio. Myös purkin koon olisi syytä olla sama kuin kovan sumuttimen koko, jotta harjoitussumutinta voidaan käyttää esimerkiksi välineen esille ottamisen harjoitteluun. Parasta olisi, jos harjoitussumutin vastaa täysin kovaa sumutinta - välinettä valittaessa yhtenä kriteerinä voi pitää sitä, onko samanlaisia harjoitussumuttimia saatavilla.
Harjoitussumuttimella tulee harjoitella välineen esille ottamista ja pois laittamista, varsinaista sumuttamista ja sumuttimella osumista ihmisen kasvojen kokoiseen maaliin, sekä toimimista elävää vastustajaa vastaan.
Välineen esille ottamisen harjottelu on helppoa toteuttaa, ja siinä voidaan käyttää myös tyhjää sumutinta. Yksinkertaistettuna harjoittelija vain ottaa sumuttimen käteensä siitä paikasta ja niissä vaatteissa, miten sitä kantaa normaalisti. Harjoittelussa ei kannata tyytyä harjoittelemaan vain seisovasta asennosta, vaan harjoitteluun kannattaa ottaa mukaan sellaisia realistisia asentoja, joissa saattaisi joutua sumutinta käyttämään. Harjoittelijan kannattaa harjoitella sekä nopeaa vetoa jossa sumutinta käytetään saman tien, että salavihkaista esille ottamista jossa sumutin otetaan vaivihkaa käteen. Myös välineen pois laittamista on hyvä harjoitella.
Sumuttimella maaliin osumista voi harjoitella yksinkertaisesti sijoittamalla maalitaulun tai vastaavan kohteen realistiselle käyttöetäisyydelle ja sumuttamalla siihen. Harjoituksen voi tehdä realistisemmaksi piirtämällä maalitauluun kasvot, tai liimaamalla siihen luonnollista kokoa olevan lehdestä leimatun kasvokuvan. Jokaisen sumutuskerran jälkeen tarkastetaan, että maalitaulun silmien kohdalle on tullut osuma sumuttimesta.
Elävää vastustajaa vastaan toimiminen on hyvin antoisa harjoittelutapa, jota voidaan käyttää harjoiteltaessa kaikkea itsepuolustusta ja voimankäyttöä alkaen de-eskaloinnista, aina aseenkäyttöön asti. Elävä harjoittelu on niin laaja aihe että en ala käsittelemään sitä tässä sen tarkemmin, vaan aihe vaatii oman blogikirjoituksensa (tai kirjoitussarjan). Kaasusumutinharjoitteluun liittyen harjoittelu voi olla yksinkertaisesti sellaista, että suojalaseja käyttävä maalimies lähestyy suorittajaa, joka ottaa sumuttimen esiin ja käyttää sitä sopivaksi katsomassaan paikassa. Maalimies palkitsee hyvän kasvoille tulleen osuman menettämällä toimintakykynsä, mutta huonolla osumalla ei saada vaikutusta. Harjoitukseen voidaan lisätä elementtejä kuten tilanteen sanallinen rauhoittaminen, puolustautuminen paljain käsin, tai ylipäätään sen tunnistaminen, onko kyseessä lainkaan tilanne jossa voidaan ylipäätään käyttää kaasusumutinta.
Mielikuvaharjoittelu
Eräs tehokas ja helposti toteutettavissa oleva harjoittelun muoto on mielikuvaharjoittelu. Varmaankin kaikki huippu-urheilijat käyttävät harjoittelunsa tukena mielikuvaharjoittelua, joten kyseessä on toimiva ja laajasti käytetty harjoittelumetodi.
Mielikuvaharjoittelun avulla voidaan harjoitella monia erilaisia asioita; ei pelkästään varsinaista itsepuolustustilannetta vaan esimerkiksi myös hätäpuhelun soittamista, poliisin kanssa asioimista, tilanteen rauhoittamista puhumalla, ja niin edelleen. Harjoiteltavat skenaariot voivat myös olla mitä tahansa; myös sellaisia tilanteita voidaan harjoitella joiden fyysinen harjoittelu voisi olla hyvin vaikeaa.
Mielikuvaharjoittelussa on tärkeää, että tilanteet kuvitellaan mahdollisimman eläviksi, käyttäen mahdollisimman montaa aistia. On myös tärkeää, että mielikuvaharjoittelussa tilanteet päättyvät puolustautujan voittoon, jolloin alitajuntaan jää muisto onnistuneesta puolustautumisesta, mikä parantaa puolustajan itseluottamusta samaan tapaan kuin todellisuudessa tapahtunut itsepuolustustilanne. Sanotaankin, että alitajunta ei huomaa eroa todellisen tapahtuman ja realistisen mielikuvaharjoittelun muiston kanssa.
Paljain käsin puolustautumisen harjoittelu
Aina ei ole mahdollista käyttää kaasusumutinta, vaikka se olisikin mukana. Jos hyökkäys on äkillinen, sumutinta ei välttämättä pystytä ottamaan esille vaan ensimmäinen hyökkäys joudutaan torjumaan paljain käsin ennen kuin tilanne saadaan muutettua sellaiseksi, että sumuttimen esille ottaminen on mahdollista - mikäli tässä vaiheessa sumuttimen käyttäminen on ylipäätään enää tarpeellista.
Tällaisessa blogitekstissä ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista lähteä neuvomaan mitään fyysisiä kamppailu- tai itsepuolustustaitoja. Niitä kannattaa hankkia jonkin itsepuolustuslajin - siis ei kamppailulajin - treeneistä. Suomessa varmaankin yleisimmin harjoiteltu itsepuolustuslaji on krav maga, Hokutoruy Ju-jitsu lienee kakkosena. Muista lajeista defendo on käsittääkseni myös erittäin hyvä valinta itsepuolustusta ajatellen. En voi myöskään olla mainitsematta Senshidoa, joka on jo lähtökohdiltaankin erilainen kuin kamppailulajit yleensä. Sitä ei kuitenkaan harjoitella Suomessa kovin monessa paikassa säännöllisesti.
Tarkkaavaisuuden harjoittelu
Tarkkaavaisuus on ehkä tärkein itsepuolustustaito, sillä tarkkaavaisuuden avulla voidaan välttää voimankäyttötilanteisiin joutuminen kokonaan. Tarkkaavaisuuden kannalta ehkä suurin virhe on puhelimeen uppoutuminen; vaikka ei ajattelisi itsepuolustusta, niin puhelimeen uppoutuminen aiheuttaa todellisia vaaratilanteita esimerkiksi liikenteen suhteen.
Tarkkaavaisuus on taito, jota on mahdollista kehittää harjoittelun avulla. Ohessa on joitakin harjoituksia, joilla voi parantaa omaa tarkkaavaisuuttaan:
Kaupungilla liikuttaessa voidaan tarkkailla kanssaihmisiä ja etsiä jollakin tavalla muista poikkeavalla tavalla käyttäytyviä ihmisiä. Tämän poikkeavan käyttäytymisen ei tarvitse olla mitenkään uhkaavaa tai aggressiivista, vaan poikkeava käyttäytyminen voi olla esimerkiksi hymyilevä ihminen murjottajien joukossa.
Ihmisistä voidaan etsiä myös jotain tiettyä vaatekappaletta, väriä tai jotain muuta tiettyä tuntomerkkiä. Ajatus ei ole etsiä joka kerta esimerkiksi punaista takkia käyttäviä ihmisiä, vaan bongattavaa tuntomerkkiä vaihdetaan joka kerta. Idea on totuttaa itsensä tarkkailemaan ihmisiä tiedostamattaan, eikä ehdollistaa itseään etsimään jotain tiettyä tuntomerkkiä.
Ympäristön tarkkailua ei tarvitse rajoittaa pelkästään ihmisten tarkkailuun, vaan ulkona liikuttaessa voidaan etsiä pakoreittejä sekä paikkoja joita voi käyttää suojautumiseen. Myös improvisoitujen aseiden bongailu on hyvä tapa harjoitella tarkkaavaisuutta. Lisäksi se toimii hyvänä mielikuvaharjoitteluna itsepuolustustilanteita varten, erityisesti jos on suunniteltu että tilanteessa käytetään jotain improvisoitua välinettä.
Lopuksi
Tähän päättyy alun perin paljon lyhyemmäksi tarkoittamani OC-sumuttimen käyttöopas. Toivottavasti siitä on hyötyä sumutinta kantaville, tai sumuttimen hankkimista suunnitteleville.
Toivon, että keskustelu aiheesta jatkuu foorumin puolella. Olen lisäksi erityisen kiinnostunut kuulemaan lukijoiden kokemuksista kaasusumutinlupien hakemiseen liittyen.
Loppuun:
Tästä kirjoitussarjasta piti alun perin tulla noin 4-osainen, mutta juttu paisui kirjoittamisen myötä. Tämän osan on tarkoitus olla viimeinen, mutta asiaan voidaan palata jos jotain oleellista on jäänyt puuttumaan.
Harjoittelu
- sumutusharjoittelu joko harjoitussumulla tai kovalla; kannattaa videoida esim puhelimella varsinkin jos käyttää kovan sumun, koska purkki maksaa useamman kympin. Videolta voi sitten kerrata, kuinka pitkälle se tavara oikein lensikään, menikö suoraan ja missä vaiheessa kaari alkoi painua alas (juova), montako sekuntia sieltä purkista oikein tulikaan, jne
- muutenkin harjoittelun videointi on hyvä juttu, mutta erityisesti tällaisessa demo-luonteisessa hommassa missä ei ole tarkoitus tehdä montaa toistoa, videokuvauksen arvo korostuu
- mielikuvaharjoittelu
- harjoitussumuttimet
- kovan sumuttimen testaaminen: kantama, kuvion leviäminen eri matkoilla (esim laitetaan paperille määrämatkoilta ja mitataan kuinka laajalle ympyrälle aine leviää), tuuliherkkyys, jääkö sumu leijailemaan ilmaan. Jos on useampia sumuttimia, voidaan testata myös, montako sekuntia / sekunnin mittaista pursketta purkista riittää, ja putoaako kantama aineen käydessä vähiin. Kaikista testeistä videointi, ja kuvaus sellaista taustaa vasten että voi helposti havainnoida videolta.
- pre-conflict harjoittelu, de-eskalaatio jne
- myös aseettoman puolustautumisen harjoittelu
- awareness-harjoittelu:
* etsitään jollakin tavalla poikkeavia henkilöitä väkijoukosta (käyttäytyminen, pukeutuminen, jne)
* mietitään vastaantulijoista, kuka saattaisi kantaa jotain välinettä, ja missä voisi kantaa; ei kuitenkaan ole tarkoitus keksiä ihmisille mitään taustatarinoita, vaan tutkitaan vain sitä, mitä havaitaan itse
* mietitään vastaantulijoista, että jos tämä nyt hyökkäisi, miten toimisin
* Itsevarjelu-blogilla oli näitä harjoituksia
* just 2 seconds: henkivartijoita neuvotaan etsimään poikkeavia henkilöitä ja keskittymään näihin sen sijaan, että pidettäisiin vain yleisesti ottaen tutka päällä. On hyvin vaikeaa olla yleisluonteisesti keskittynyt pitkiä aikoja kerrallaan, mutta jos etsii aina yhden henkilön johon keskittyy niin on ainakin hereillä jos jotain tapahtuu; vaikka tekijä olisikin joku muu kuin se henkilö jota seurataan
* Tarkkaavaisuudesta -blogitekstistä joitakin ideoita; ei välttämättä kaikkia
* improvisoitujen aseiden bongaaminen ympäristöstä
* pakoreittien ja suojien bongaaminen
Harjoittelu
- esim mielikuvaharjottelu erilaisilla skenaarioilla
- perustelemisen tärkeys --> harjoittele purkamaan auki, minkä takia toimit niin kuin toimit (oliko toisin toimimisen mahdollisuutta, miksi lievemmät keinot eivät olleet mahdollisia, miksi koit että kysessä oli hätävarjelutilanne, jne)
- myös ensiavun antamisen harjoittelu
No comments:
Post a Comment