OC-sumuttinen hankkiminen ja kantaminen
OC-sumuttimen hankkiminen vaatii kaasusumutinluvan, jota haetaan poliisilta. Luvan voi hakea mistä tahansa poliisilaitokselta, joka myös suorittaa lupaharkinnan. Lupaharkinta kestänee tyypillisesti muutaman viikon, tosin pidemmätkään odotusajat eivät ole ennenkuulumattomia (linkki omaan tapaukseeni).
Sumutinluvan hakeminen
Kaasusumutinlupa haetaan käymällä henkilökohtaisesti poliisilaitoksella. Monilla laitoksilla on tietyt ajat, jolloin aselupa-asioita hoidetaan, jollaiseen ajankohtaan käynti on ajoitettava. Hakijan kannattaa tehdä ajanvaraus netissä, niin välttyy turhalta jonottamiselta. Joissakin laitoksissa voi olla myös sääntö, että aselupa-asioita ei edes käsitellä ilman ajanvarausta. Lupaa haetaan erillisellä lomakkeella, jossa kerrotaan mm perustelut sumuttimen hakemiselle, sekä se, millä tavalla on perehtynyt välineen käyttöön.
Lupahakemuksessa pitää yksilöidä, minkälaiselle ja kuinka vahvalle aineelle hakee lupaa. Suomessa maksimi sallitty OC-sumuttimen pitoisuus on 5%, joten mikäli hakee OC-sumutinta, lupahakemukseen kannattaa merkitä OC 5%. Tämä määrittelee sumuttimen maksimipitoisuuden; myös alhaisemmalla pitoisuudella olevia aineita voi toki hankkia tällaisella luvalla, mutta jos on etukäteen suunnitellut hankkivansa esimerkiksi 2% pitoisuudella varustetun sumuttimen ja laittaa tämän pitoisuuden lupahakemukseen, ei myöhemmin samalla luvalla voi hankkia suuremmalla pitoisuudella olevaa sumutinta. Myös yhdistelmäsumuttimen hakeminen on mahdollista, jolloin lupaan voi merkitä esim: "yhdistelmäsumutin CS/CN + OC, tai OC 5%". En tiedä, onko tällaisen yhdistelmäluvan läpi meneminen epätodennäköisempää kuin pelkän OC-luvan, mutta joka tapauksessa lupaa hakevalta edelllytetään perehtyneisyyttä sen välineen käyttöön johon on hakemassa lupaa, ja jos hakee lupaa myös yhdistelmäkaasuun, on siihenkin oltava perehtyneisyyttä. Joka tapauksessa, mitä "laajempi" lupa on kyseessä, sitä enemmän se antaa vaihtoehtoja sumutinta hankittaessa.
Ennen sumutinluvan hakemista, hakijan tulee miettiä, mikä on se konkreettinen syy miksi lupaa haetaan; yleinen "varmuuden vuoksi" ei ole riittävä syy, vaan hakijan riskin joutua oikeudettoman hyökkäyksen kohteeksi täytyy olla objektiivisesti arvioiden koholla. Mainittakoon, että en ole työssäni tekemisissä aselupien harkintaprosessin kanssa, joten minulla ei ole käytännön kokemusta siitä, minkälaisilla perusteilla lupia myönnetään. Seuraavassa olevat omat omia pohdintojani sekä muuten tietooni tulleita tietoja aiheesta.
Työperuste on varmasti helpoin tapa saada sumutinlupa; esimerkiksi jos henkilö työskentelee turvallisuusalalla esimerkiksi ravintolan järjestyksenvalvojana, luvan saamisen pitäisi olla selviö. Vaikka vartiointiliikkeen leivissä työskentelevä vartija käyttäisi työtehtävissä työnantajalta saatua kaasua, voi siitä huolimatta ammatin perusteella saada luvan. Myös taksikuskit, kioskin myyjät ym ammattiryhmät jotka työskentelevät yksin myös ilta- ja yöaikaan ja käsittelevät työssään rahaa, lienevät tyypillisiä luvan saajia, kuten myös esimerkiksi sosiaalialalla työskentelevät henkilöt jotka saattavat saada asiakkaiden vihat päälleen työssä tekemiensä päätösten takia. Käsittääkseni myös työaikojen alkamis- ja päättymisajat ovat sellainen peruste joilla voisi helposti perustella tarvetta sumuttimelle.
Kaasusumuttimen voi saada myös muilla kuin työperusteilla. Esimerkiksi jos asuu rauhattomalla alueella jossa on objektiivisesti arvioituna kohonnut riski joutua esimerkiksi narkomaanien aggression kohteeksi, voisivat luvan myöntämisen ehdot täyttyä. On kuitenkin huomattava, että pelkkä subjektiivinen turvattomuuden tunne tai pelko eivät täytä luvan myöntämisen edellytyksiä.
Myös jonkin yksilöidyn henkilön uhkauksien tai väkivallan kohteeksi joutuminen lienee hyvä peruste luvan hakemiselle. Tyypillisisesti tälllaiset tilanteet liittynevät parisuhteeseen ja eroprosessiin - joko omaan tai nykyisen kumppanin eroprosessiin. Toisen ihmisen hampaisiin joutumiseen voi olla monia syitä; kyse voi olla esimerkiksi naapuruusriidasta, oman perheenjäsenen riitaantumisesta toisen henkilön kanssa josta tilanne laajenee käsittämään myös alkuperäiseen riitaan täysin liittymättömiä henkilöitä, tai jopa sellaisten mielipiteiden esittäminen julkisesti - esimerkiksi nettikesteluissa tai blogilla - joista joku ei pidä. On kuitenkin huomattava, että luvan saamisen edellytyksenä ei ole jo tapahtunut hyökkäys tai uhkatilanne; riittää että tällainen uhka on objektiivisesti arvioiden koholla. Toki on selvää, että jos jokin uhkatilanne on jo sattunut ja erityisesti jos siitä on tehty rikosilmoitus tai poliisin rekistereistä löytyy jokin muu merkintä, se helpottaa luvan tarpeen perustelemista.
Sumuttimen hankkiminen
Kun sumutinlupa on toivottavasti saatu, on aika hankkia itse sumutin. Kokonaisuutena sumuttimen hankintaan kannattaa budjetoida noin satanen: sumutinlupa maksaa 35 euroa, itse sumuttimet maksavat tyypillisesti vajaasta 30 eurosta reiluun 40 euroon (+toimituskulut; sumuttimen voi hankkia myös nettikaupasta), ja harjoitussumuttimet maksavat tyypillisesti vajaan kympin (harjoittelua käsitellään myöhemmin erillisessä kirjoituksessa, mutta lyhyesti sanottuna jos käyttäjällä ei ole kokemusta sumuttimien käyttämisestä, sitä tulisi harjoitella harjoitussumuttimen avulla). Lisäksi, jos haluat hankkia sumuttimelle jonkin kantokotelon, pehmeät cordura-kotelot maksavat noin kympistä ylöspäin valmistajasta riippuen. Sumutin ei kuitenkaan välttämättä vaadi mitään erillistä kantokoteloa; riippuu paljon esimerkiksi siitä, minkälaisissa vaatteissa sumutinta kannetaan.
Sumuttimia myyvät aseliikkeet sekä turvallisuusalan varusteita myyvät liikkeet. Jos olet epävarma siitä, minkälaisen sumuttimen olet hankkimassa, kannattaa vierailla mieluiten sellaisessa liikkeessä joka edustaa useita valmistajia, niin sinulle ei pakkomyydä tietyn valmistajan tuotetta. Jos tiedät mitä haluat, sumuttimen voi hankkia helposti myös nettikaupasta.
On hyvä huomata, että sumutinluvassa määritellään sumuttimen maksimi OC-pitoisuus, mutta SHU-lukua ei määritellä missään. Tämän suhteen ostajalla on vapaat kädet, kunhan hankkii Suomessa käyttöön hyväksyttyä ainetta. Kun sumutin hankitaan asiallisesta liikkeestä, ei tästäkään tarvitse kantaa huolta.
Kaasusumuttimen hankkimiseen ei tarvita erillistä lupaa, vaan sumuttimet hankitaan sumutinluvalla. Kaasusumutinlupaan merkitään, montako sumutinta kyseisellä luvalla saa pitää kerralla hallussaan. Jos sumutin joudutaan vaihtamaan esimerkiksi sumuttimen käyttöajan umpeutumisen takia tai siksi, että sumutinta on jouduttu käyttämään, kannattaa vanha purkki säilyttää siltä varalta, että vanha purkki pitää luovuttaa pois.
Sumuttimen hankkiminen epävirallisia reittejä
Jos sumutinlupaa ei ole hankittuna (joko siksi että hakemukseen tuli kielteinen päätös, tai lupaa ei ole syystä tai toisesta edes yritetty hankkia), saattaa tulla mieleen hankkia nk Viron kaasu. Vaikka onkin totta, että laiton kaasu on käytettäessä parempi kuin esimerkiksi laiton teräase, kannattaa kuitenkin asiaa harkita vielä. Vaikka kaasusumuttimia saa esimerkiksi Tallinnasta edullisesti ja niitä suorastaan tyrkytetään suomalaisille turisteille, ei käyttäjällä kuitenkaan ole varmuutta siitä, mitä tavaraa purkissa on. Yleisimmin vastaan tulevat KO Pepffer gas ja NATO gas ovat luultavasti toimivia, mutta ulkomailta hankittaessa saattaa tulla hankkineeksi esimerkiksi tarpeettoman tyjyä kaasua, joka saattaa aiheuttaa kohteelle vammoja, mitkä tuovat käyttötilanteessa lisää syytteitä tällaisen laittoman kaasun kantamiselle.
Jos sumutinluvan esteenä on se, että sumuttimelle ei ole mitään yksilöityä tarvetta vaan se haluttaisiin hankkia vain varmuuden vuoksi, kannattaa harkita lupavapaan turvasumuttimen hankkimista. Niitä on monia erillaisia, ja vaikka minulla ei olekaan käytännön kokemuksia turvasumuttimista, olen ymmärtänyt että vaikka menthol-pohjaiset sumuttimet eivät ole yhtä tehokkaita kuin OC-sumuttimet, niilläkin voi saada hyökkääjän pysäytettyä tehokkaasti mikäli ainetta saadaan suihkutettua hyökkääjän silmiin; menthol ei toimi esimerkiksi limakalvoille joutuessaan.
Jokainen tekee omat päätöksensä, ja vastaa niistä itse. Ennen laittoman kaasun hankkimista kannattaa kuitenkin käydä läpi lailliset vaihtoehdot; erityisesti mikäli sumutinlupaa ei ole edes yrittänyt hankkia.
OC:n hankkiminen ja kantaminen
- kaasusumutinlupa maksaa 35 euroa, sumuttimet 50 euron molemmin puolin
- maksimipitoisuus mainitaan luvassa, SHU:ta ei; kannattaa hakea lupa maksimivahvuuteen eli 5%
- myös vaikuttava aine kysytään; voi olla järkevää hakea lupaa OC tai yhdistelmä, niin avaa mahdollisimman paljon vaihtoehtoja
- aseliikkeet ja turvallisuusalan liikkeet myyvät
- ei voi suositella nk Viron kaasuja, koska ovat laittomia ja niistä ei ole täyttä varmuutta, mitä purkeissa on jne. Kuitenkin, laiton kaasu on itsepuolustusvälineenä vähemmän huono vaihtoehto kuin esim laiton teräase, mm koska kaasu lähtökohtaisesti ei aiheuta vammoja
- on-body carry vs off-body carry
- samassa paikassa aina on parempi kantaa
- voi ottaa myös valmiiksi käteen jos siltä tuntuu
- Farnamin laki: "älä mene typeriin paikkoihin, typerinä aikoina, typerien ihmisten kanssa, ja tee typeriä asioita" (John Farnam)
- missä saa / ei saa kantaa (Pylväs vastaus, Kokoontumislaki, Järjestyslaki)
- purkin vaihtaminen; kannattaa säästää vanha purkki (käytettykin), siltä varalta että vaaditaan luovuttamaan vanha purkki pois ennen uuden saamista
No comments:
Post a Comment